Kastan sinut pukin ja isän ja mega forcen nimeen

Moi!

Voi että oon oottanu tätä osaa! Anteeks että siinä on kestäny niin kauan :"D Oon ehkä vähän hitaanpuoleinen näiden tarinoiden postaamisessa köh . Toivottavasti jollain on vielä kiinnostusta tähän blogiin, vaikka postailenkin niin harvoin :"D

Jos teillä on aikaa, niin olis kiva jos lukisitte koko tarinan läpi aluks. Tein tosiaan oman sivun tälle tarinalle, niin sieltä voi käydä palauttelemassa mieleen aikasempia osia. (Ja osat on niin lyhyitä että ei kestä kauaa :"D)

Mulla ei oo hirveesti asiaa tähän alkuun, joten mennään suoraan tarinaan. 

Edelliseen osaan tästä klik

picfic: Somewhere (0sa 2)

Lily istahtaa kannolle ja katselee ympärilleen. Ilma kimaltaa. Hänen mielessään pyörii äskeiset tapahtumat.

Lily muistaa löytäneensä Janen korun, laittaneen sen kaulaansa, ja seuraavassa hetkessä hän olikin 

herännyt täältä. Se koru... Lily sipaisee kaulaansa, mutta koru on hävinnyt. 

Jane: "...Mutta minulla ei ole paljoa aikaa. Olin juuri matkalla metsätielle, kun löysin sinut"

Lily säpsähtää ajatuksistaan. 

"Aivan... joo. Missä me olemme?" Lily esittää ensimmäisen kysymyksen mikä tulee mieleen.

Jane: "Olemme minun kotonani. En tiedä miten sinä olet päätynyt tänne... Varsinkaan tähän aikaan vuodesta, kun lumikin tulee pian" Jane selittää miettiväisenä. 

Jane kurottautuu ottamaan mehukannua. "Yleensä kylmyys tukkii reitit" hän jatkaa.

Jane kaataa appelsiinimehua kahteen mukiin. 

Jane: "Haluatko mehua?"

Lily nyökkää. "Kyllä kiitos. Hei Jane... Anteeksi siitä viime talvesta. Ei ollut tarkoitus urkkia, se vain oli vähän pelottavaa ja..." hiljenee.

Jane: "Ei se mitään. Se kirja mitä luit, oli vain satukirja" naurahtaa hermostuneesti. Tai niin sinä saat luulla.

"Aijaa" Lilykin naurahtaa. Sitten hän alkaa napsuttamaan kantoa sormillaan. 

Lilyn syventyessä ajatuksiinsa Jane ripottelee mukiin jotain lasisesta purkista.

Lily: "Löysin kotimetsästäni samanlaisen korun mikä sinulla oli viime talvena".

Jane: "Ai? Tässä" hän ojentaa mehua Lilylle.

"Kiitos." Lily ottaa kupin käteensä. Oranssi mehu kimaltelee hieman.

Lily: "Laitoin sen kaulaani ja sitten kai nukahdin. Heräsin täältä. Oliko minulla kaulassa korua kun löysit minut?" Lily hörppää mehuaan. 

Jane: "En muista nähneeni"

Yhtäkkiä Lilyn silmissä alkaa sumentua ja häntä pyörryttää.

  Janen puhe on enää kaukaista huminaa. 

*****

On rauhallista. Lily nukkuu kannolla ja tuhisee.

Jane: *tuijottaa Lilyä* Ainakin hän saa tarpeeksi unta. 

Lilyn kuppi on vierähtänyt maahan.

Jane jatkaa matkaansa metsätielle.

 *****

Helmi ja nuket