lauantai 25. marraskuuta 2017

Takertuneita siimoja

Moi!

Kirjotan tällä hetkellä mun iskän koneella ja voi apua ku tää on nopee! Tosin nyt mun kuvat näyttää ihan puurolta verrattuna tähän näytön tarkkuuteen :"D  

Kuvasin viikko sitte shoottia tytöistä, ja aattelin nyt postata sen tänne. Se oli muuten ihan kauheeta tuskaa, koska mulla oli kaks siimaa, mut ne oli tarttunu toisiinsa kiinni, enkä jaksanu enää käydä hakemassa toisia siimoja. 
Laitoin molemmat nuket pystyyn toisiinsa takertuneilla siimoilla, joten jos toinen kaatu, niin toinenkin kaatu jne. No lopulta sain ne seisomaan, ja en muuten jaksanut enää vaihtaa asentoja joten koko shootti on kuvattu samassa asennossa :"D Pahoittelen. 

Uusi osa kuvatarinaakin on mulla valmiina, joten sitä voi odottaa pian :3

Mutta joo siirrytään kuviin! Toivottavasti tykkäätte :)



musiikki päälle




shoot: Lost in the forest, but together



























































*****


Helmi ja nuket

torstai 16. marraskuuta 2017

Lumisia sieniä




Moi!

Kun tulin tänään koulusta, pihalla oli lunta. Oon yleensä kotona noin puoli neljä, ja tähän aikaan aurinko on just laskemassa, joten on aikaa enää noin puoli tuntia, ennen kun alkaa pimetä. 
Juoksin nopeesti sisään, hain nuken, hain siimat, ja juoksin takasin pihalle. Mun mielestä näistä kuvista tuli kuitenkin tosi kivoja, joten toivottavasti tekin tykkäätte! :)

Ostin muuten askartelukaupasta tällasii tosi söpöjä kärpässieniä! Nää on oikeesti tarkotettu askarteluun olikohan nää tyyliin jotain kranssikoristeita? joten näissä on alhaalla sellanen rautalankapiikki. Niistä nää saa hyvin pysymään pystyssä nurmikolla ja lumessa, joten nää on mun mielestä tosi kivaa rekvisiittaa kuviin :)

Voi että mun elämä on helpottunu ku tajusin että siimat kannattaa ripustaa puuhuun eikä raahata pikkusiskoa pihalle jäätymään pitelemään siimoja köh... En oo jotenkin tajunnu että se oikeesti toimis, ja oon vaa olettanu ettei meillä oo tarpeeks matalalla oksia, mutta onhan pensaita olemassa! :"D

No joo, mutta siirrytäänpä nyt kuviin!


musiikki päälle



shoot: Snow and mushrooms























































*****

Helmi ja nuket

maanantai 13. marraskuuta 2017

Kastan sinut pukin ja isän ja mega forcen nimeen

Moi!

Voi että oon oottanu tätä osaa! Anteeks että siinä on kestäny niin kauan :"D Oon ehkä vähän hitaanpuoleinen näiden tarinoiden postaamisessa köh . Toivottavasti jollain on vielä kiinnostusta tähän blogiin, vaikka postailenkin niin harvoin :"D

Jos teillä on aikaa, niin olis kiva jos lukisitte koko tarinan läpi aluks. Tein tosiaan oman sivun tälle tarinalle, niin sieltä voi käydä palauttelemassa mieleen aikasempia osia. (Ja osat on niin lyhyitä että ei kestä kauaa :"D)

Mulla ei oo hirveesti asiaa tähän alkuun, joten mennään suoraan tarinaan. 


Edelliseen osaan tästä klik


picfic: Somewhere (0sa 2)




Lily istahtaa kannolle ja katselee ympärilleen. Ilma kimaltaa. Hänen mielessään pyörii äskeiset tapahtumat.




Lily muistaa löytäneensä Janen korun, laittaneen sen kaulaansa, ja seuraavassa hetkessä hän olikin 
herännyt täältä. Se koru... Lily sipaisee kaulaansa, mutta koru on hävinnyt. 




Jane: "...Mutta minulla ei ole paljoa aikaa. Olin juuri matkalla metsätielle, kun löysin sinut"

Lily säpsähtää ajatuksistaan. 




"Aivan... joo. Missä me olemme?" Lily esittää ensimmäisen kysymyksen mikä tulee mieleen.




Jane: "Olemme minun kotonani. En tiedä miten sinä olet päätynyt tänne... Varsinkaan tähän aikaan vuodesta, kun lumikin tulee pian" Jane selittää miettiväisenä. 




Jane kurottautuu ottamaan mehukannua. "Yleensä kylmyys tukkii reitit" hän jatkaa.




Jane kaataa appelsiinimehua kahteen mukiin. 




Jane: "Haluatko mehua?"




Lily nyökkää. "Kyllä kiitos. Hei Jane... Anteeksi siitä viime talvesta. Ei ollut tarkoitus urkkia, se vain oli vähän pelottavaa ja..." hiljenee.




Jane: "Ei se mitään. Se kirja mitä luit, oli vain satukirja" naurahtaa hermostuneesti. Tai niin sinä saat luulla.

"Aijaa" Lilykin naurahtaa. Sitten hän alkaa napsuttamaan kantoa sormillaan. 




Lilyn syventyessä ajatuksiinsa Jane ripottelee mukiin jotain lasisesta purkista.

Lily: "Löysin kotimetsästäni samanlaisen korun mikä sinulla oli viime talvena".



Jane: "Ai? Tässä" hän ojentaa mehua Lilylle.




"Kiitos." Lily ottaa kupin käteensä. Oranssi mehu kimaltelee hieman.




Lily: "Laitoin sen kaulaani ja sitten kai nukahdin. Heräsin täältä. Oliko minulla kaulassa korua kun löysit minut?" Lily hörppää mehuaan. 

Jane: "En muista nähneeni"




Yhtäkkiä Lilyn silmissä alkaa sumentua ja häntä pyörryttää.




  Janen puhe on enää kaukaista huminaa. 


*****










On rauhallista. Lily nukkuu kannolla ja tuhisee.




Jane: *tuijottaa Lilyä* Ainakin hän saa tarpeeksi unta. 




Lilyn kuppi on vierähtänyt maahan.




Jane jatkaa matkaansa metsätielle.

 *****


Helmi ja nuket