sunnuntai 7. lokakuuta 2018

built with a heart broken from the start







Moi! 
Tosi monet on kysellyt multa, millon jatkan kuvatarinaa. Anteeks ettei sitä oo tullut pitkään aikaan, multa oli vähän inspis hukassa. Mutta tänään mulla on uusi osa tarinaan!! ♥ 

Osallistun lokakuun ajan instan puolella @plastic.factory :n tekemään Dollctoberiin, eli julkasen joka päivä (tai niin usein ku ehin) johonkin aiheeseen liittyvän kuvan :) 

Ja sit joo, Trench julkastiin perjantaina!! 😭♥♥ Rakastan tätä levyy niin paljon, en oikeesti selvii. En kestä että pääsen helmikuussa niiden keikalle! 

No joo, ei mulla hirveesti ollu muuta, siirrytään nyt tarinaan! Toivottavasti tykkäätte tästä osasta, ja toivottavasti oli odotuksen arvonen :) Olis ihana kuulla mielipiteitä!



musiikki päälle!


picfic: Unen rajamailla




On syksyinen ilta. Aurinko on laskemassa ja ilma on kirpeää. Janet ja Lillian ovat raahanneet sängyn puutarhaan Marien pedin vierelle.





Tytöt juovat Lilyn suosikkiminttuteetä ja syövät Janen syntymäpäivää varten leipomiaan herkkuja. Molempia kuitenkin jännittää niin paljon, ettei herkut maistu.

On lopultakin aika toteuttaa suunnitelma, herättää Marie.





Vihreäkantisen kirjan välistä löytyi oikea loitsu, sekä sama jalokivi, jonka Lily näki unessaan. 






Tytöt alkavat kertaamaan suunnitelmaa. 

"Eli minä luen selkouniloitsun, ja sinä juot myös sitä samaa unilientä, joka nukuttaa sinut kahdeksi päiväksi", Jane selittää.





Hänen mielessään kuitenkin pyörii Marien nukahtamista edeltävä ilta, ja hän alkaa epäröimään: "Lily hei... Ei sinun oikeasti ole pakko tehdä tätä jos et halua."





Tyttö pudistaa päätään. "Tietenkin minä haluan, mehän puhuimme tästä jo. Sinä osaat lukea loitsun, ja minä en. Minä menen."

"Sitä paitsi minä olen haltija. Unilääke toimii minuun normaalisti, eikä niinkuin Marieen", Lily vielä lisää.





Jane nyökkää hiljaa ja suo Lilylle pienen hymyn. "Haluan vain että olet täysin varma tästä." 

Hän jatkaa ohjeiden kertaamista: "Sitten minun täytyy tehdä vielä yksi taika. Se, jonka löysin tuosta kirjasta. Se vie sinut maailmojen välitilaan, unen rajamaille. Huomaat olevasi unessa, ja pystyt hallitsemaan sitä. Uni saattaa myös tuntua eloisammalta kuin yleensä. Kirkkaalta."





"Tuo jalokivi on ulottuvuusavain, ja sen avulla pääset välitilasta unien ulottuvuuteen. Ennen kuin nukahdat, sinun ja Marien täytyy molempien pitää kiinni avaimesta. Siten pääsette molemmat sisään unimaailmaan. 
Sieltä sinä löydät Marien."





"Unien ulottuvuudesta pääset pois tuolla samalla avaimella. Uskon, että jos te molemmat poistutte sinun uneesi, ettekä Marien, niin te heräätte kun unilääkkeen vaikutus lakkaa", Jane selittää. He katselevat hiljaisina maahan.

"Tämän on pakko onnistua", Jane kuiskaa.





Taivas on pilvinen ja ilta alkaa hämärtyä.





"Kyllä tämä onnistuu", Lily hymyilee rohkaisevasti.





Hän ottaa syliinsä teekupin ja sekoittaa sinne unilientä.





"Minä käyn viemässä nämä sisälle", Jane sanoo ja nousee.

Lily jää hetkeksi yksin pihalle.





Noniin Lily, nyt keräät rohkeutesi, Lily hermoilee. Muttei suinkaan unen takia.





Hän hengittää syvään, ja sitten Jane jo palaakin puutarhaan.





"Oletko valmis?" Jane kysyy. Hän alkaa avaamaan narua kirjan ympäriltä. 



jos musiikki loppu niin tästä saa sen takas 




Lily katselee häntä mietteissään. "Joo, mutta... Olisi vielä yksi juttu."





Lily ottaa Janelta kirjan ja laittaa sen sivuun.





"Mitä nyt?" Jane ihmettelee. 




Lily tarttuu varovasti kiinni tytön kädestä.





"Minä luotan kyllä sinuun, mutta jos jotain tapahtuu, niin halusin vain että tiedät. Sinä olet minulle tosi tärkeä", Lily kuiskaa.





Hän sipaisee Janen olkapäätä ja nojautuu tätä kohti. 





Jane katsoo Lilyä hetken hämmästyneenä. 

"Niin sinäkin minulle."





Hän kumartuu kohti Lilyä ja sulkee silmänsä.





Sitten he suutelevat.









Yön lähestyessä Lily juo unilääkkeen, ja Jane tekee loitsut. 

"Kaikki menee kyllä hyvin", Lily vakuuttaa.





Hän käy nukkumaan pitäen kiinni jalokivestä.





Pian Lily nukahtaa, ja Jane jää odottamaan, hämmästyneenä illan tapahtumista ja hermostuneena suunnitelmasta.


*****








Lilyn silmät rävähtävät auki.





Hän katselee ympärilleen valoisassa metsässä. 





Heinät huojuvat viileän tuulen mukana, ja ilmassa kuuluu helinää.





Puunjuuret kiemurtelevat maassa käärmeinä.





"Tämä on unta."



*****


Helmi ja nuket










2 kommenttia: